Espoon taloudesta

Espoo laatii joka vuosi tilinpäätöksen, jossa katsotaan edellisen vuoden toteutunut taloustilanne. Joka syksy laaditaan seuraavan vuoden talousarvio eli budjetti, jossa päätetään tulevan vuoden tuloista ja menoista. Näiden toteutumista seurataan neljästi vuodessa tehtävillä osavuosikatsauksilla.

Espoon valtuusto käsitteli syyskuussa vuoden 2023 kolmatta osavuosikatsausta. Sen mukaan kaupungin taloustilanne on hyvä, rahastoissa on edelleen 800 miljoonaa euroa kuntalaisten rahaa ja verotuloja arvioidaan kertyvän yli 27 miljoonaa euroa enemmän kuin etukäteen arvioitiin. Budjetissa varattua lainanottovaltuutta ei tarvitse käyttää.

Kaikilta osin budjetissa ei ole pysytty. Kasvun ja oppimisen toimialalla ylitys on lisätulojen jälkeenkin 15,7 miljoonaa euroa. Syyt ovat ymmärrettäviä. Koululaisia ja pieniä päiväkotilapsia on enemmän kuin etukäteen arvioitiin, kustannustaso on noussut ja palkkakulut kasvaneet. Valtuutetut olivat jo etukäteen huolissaan siitä, voisiko budjetin ylitys johtaa leikkauksiin. Onneksi ryhmien neuvottelukunta sopi jo ennen kokousta, että opetuksesta ei leikata.

Espoossa tehtiin näin selkeä arvovalinta: Ei leikata koulutuksesta eikä heikennetä lasten ja nuorten hyvinvointia. Ei lähdetä samalle tielle kuin Helsinki ja Jyväskylä, joissa on päätetty leikata koulutuksen menoja. Kesken vuotta sopeutuksia ei missään tapauksessa saa tehdä eikä niitä pidä sisällyttää myöskään ensi vuoden budjettiin. 

Suuria budjetin ylityksiä on muuallakin. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen eli Kelalle maksettaviin sakkomaksuihin, investointi- ja ICT-menoihin menee lähes 20 miljoonaa euroa enemmän kuin etukäteen arvioitiin.

Espoo joutuu maksamaan Kelalle sakkomaksuja noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, koska pitkäaikatyöttömille ei saada töitä. Parempi ja inhimillisempi vaihtoehto olisi tehostaa kaupungin työllistämistoimia ja palkata työttömiä vaikka kaupungin hommiin. 

ICT-menot eivät myöskään saisi olla pohjaton kuilu. Niiden budjetin ylityksiin löytyy kuitenkin aina lisärahaa. Näin täytyy suhtautua myös koulutuksen menoihin. Kustannusten nousu ja oppilasmäärän kasvu aiheuttavat menoja, jotka on täysimääräisesti katettava verovaroilla, nyt ja tulevaisuudessa. 

Hannele Kerola
kaupunginvaltuutettu (sd)