Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Sanomissa 17.10.2025.

Perjantaina 17. lokakuuta vietetään asunnottomien yötä. Vuonna 2024 Espoossa oli asunnottomia lapsiperheitä eniten koko Suomessa. Asunnottomien määrä Suomessa laski yli kymmenen vuoden ajan, mutta trendi kääntyi kasvuun viime vuonna muun muassa Petteri Orpon (kok) hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vuoksi.

Kasvava asunnottomuus viestii yhteiskuntamme kiihtyvästä eriarvoisuudesta ja huono-osaisuudesta, minkä kärsijöinä ovat myös lapset. Olisi hyvin tärkeää tarkastella sosiaaliturvan muutoksia lapsivaikutusten arvioinnin kautta. Uusimpien tietojen mukaan hallituksen politiikka sysää jopa 31 000 lasta Suomessa köyhyysrajan alle.

Suomessa asunnottomat lapset eivät yövy taivasalla, vaan perheiden majoitus järjestetään esimerkiksi tilapäismajoituksissa. Asunnottomuus kuitenkin luo lapselle äärimmäistä turvattomuutta ja epävarmuutta. He voivat joutua vaihtelemaan väliaikaismajoituksesta toiseen, mikä voi johtaa pitkiin koulumatkoihin, koulupaikan vaihtamiseen ja ulkopuolisuuden tunteisiin. Lapsuudessa koettu asunnottomuus luo haastavan pohjan vakaan aikuisuuden rakentamiselle.

On hienoa, että lasten ja nuorten erityinen asema on tunnistettu Espoon kaupungin toimintaa ohjaavassa Espoo-tarinassa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategian muutoslupauksissa. Sanojen lisäksi tarvitaan tekoja asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja sen juurisyihin puuttumiseksi.

Asunto ensin -periaate on toimiva, ja siitä on pidettävä kiinni. Perheille on turvattava riittävä toimeentulo, esimerkiksi tulonsiirroilla ja matalapalkkaisten alojen palkkatasoa nostamalla. Erityisen suurta asunnottomuus on maahanmuuttajataustaisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä, joiden tukeminen asunnon löytämisessä kuin myös arjessa selviämisessä on keskeistä. Onkin oleellista panostaa asumisneuvontaan.

Yksi perheitä asunnottomuuteen ajava tekijä on lähisuhdeväkivalta. Siihen varhaisella puuttumisella ja hyvillä tukipalveluilla voidaan ennaltaehkäistä myös asunnottomuutta.

Perheiden asunnottomuus tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa, sillä lapsiperheille soveltuvien, kohtuuhintaisten asuntojen riittävyys on keskeinen tekijä perheiden asunnottomuuden kitkemisessä.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen ja lisääntynyt lapsiperheköyhyys ovat vakavia huolenaiheita. Lapsiperheasunnottomuus on suomalaisen hyvinvointivaltion häpeäpilkku. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua arvuuttelemaan, missä koti on tänään. Oikeus asumiseen on ennen kaikkea ihmisoikeus ja tasapainoisen arjen edellytys.

Ella Immonen

puheenjohtaja (sd)

Fiina Linnala

varapuheenjohtaja (vihr)

Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta