Kirjoitus on julkaistu Länsiväylässä 30.8.2026
Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi äänestyksen jälkeen Koskelonniityn asemakaavan, joka mahdollistaa datakeskuksen rakentamisen vain puolen kilometrin päähän Matalajärvestä.
Matalajärvi on liitetty Natura 2000-ohjelmaan sen hydrologisen erityislaadun ja siitä seuraavien ekologisten piirteiden takia. Järvi on matala ja sen valuma-alue on vain 400 hehtaaria. Natura-rajaus kulkee järven rantaviivan mukaan, mutta kaikki valuma-alueella tapahtuva toiminta on huomioitava arvioitaessa vaikutuksia Natura-alueen tilaan. Rakentaminen tulee lisäämään kuormittavien hulevesien osuutta valumassa, kun maaperän kautta suotautuvan puhtaamman pohjaveden osuus vähenee.
Espoossa on seurattu Matalajärven huolestuttavaa rehevöitymishistoriaa 1960-luvulta alkaen. Järven tilaa on myös yritetty parantaa erilaisilla vesiensuojeluratkaisuilla. Hulevesikuormituksen lisääntyminen uhkaa näitä tavoitteita.
Tulvien ja rankkasateiden tiedetään jatkossa lisäävän hulevesien määrää, minkä vuoksi Matalajärven läheisyydessä määräysten pitää olla erittäin tiukat ja vaativat.
Lupa- ja valvontaviraston lausunnon mukaan ei ole riittävää, että kaavamääräyksissä hulevesivaatimukset on määritelty Espoon perusohjeiden mukaisesti. Lausunnolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta asemakaavan valmisteluun. Ei riitä, että lautakunnan kokouksessa yhden jäsenen esityksestä kiristettiin määräyksiä. Tämä olisi pitänyt tehdä virkamiesvalmistelussa ja hankkia niihin asianmukaiset lausunnot määräysten riittävästä tasosta.
Espoon kaupungin ympäristönsuojelun arvion mukaan ongelmia ei ole, koska asemakaava ei ’todennäköisesti merkittävästi heikennä’ Matalajärven Natura-alueen luonnonarvoja. EU:n vesipuitedirektiivin mukaan tavoitteena kuitenkin pitää olla vesien tilan parantaminen, ei tyytyminen huonoon tilaan. Tämä koskee kaikkia vesistöjä, mutta toki erityisen vaativasti Natura-alueita.
Onko Hyperco Oy:n datakeskuksen saaminen Matalajärven läheisyyteen Espoolle niin tärkeää, että järvi ja sitä ympäröivä kulttuurimaisema kannattaa vaarantaa edes vähäisessä määrin? Etenkin, kun Hyperco Oy:n omistaa kiinteistökehitysyhtiö Damac Group, jonka kotipaikka on Arabiemiirikuntien Dubaissa.
Kansainvälinen konserni voi pitkälti itse valita, mihin maahan se maksaa veronsa.
Dubailaisen yrityksen rakennuttama datakeskus, jonka pääkäyttäjästä ei ole tietoa, olisi vähintään vaatinut Suojelupoliisin lausunnon mahdollisista turvallisuusriskeistä ennen päätöksentekoa.
Virkamiesvalmistelussa olisi pitänyt tuoda esille, että Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on 1.6.2026 hyväksynyt datakeskushankkeiden arviointiperiaatteet. Näiden periaatteiden osalta olisi pitänyt tehdä virkavastuulla arvio siitä, täyttyvätkö periaatteet kyseisessä hankkeessa.
Hannele Kerola
kaupunginvaltuutettu,
kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja
Heikki Simola
Ympäristötieteen dosentti
Vastaa