Kirjoitus on mielipide, joka on julkaistu Helsingin Salomissa 23.4.2026

Tasokokeet eivät sellaisenaan johda parempiin oppimistuloksiin, mutta ne mahdollistavat korjaavien toimien oikean kohdistamisen.

Professori emerita Hannele Niemi kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (HS 19.4.), että koulujen oppimistuloksia ei nosteta tasokokeilla. Tämä on totta vain osittain, koska tasokokeet eivät sellaisenaan vielä johda parempiin oppimistuloksiin, mutta ne mahdollistavat korjaavien toimien oikean kohdistamisen, jotta oppimistulosten parantuminen etenkin heikoimmin suoriutuvissa kouluissa saadaan alulle lähivuosina.

Kun oppimistuloksia ei mitata valtakunnallisesti yhteismitallisesti peruskoulussa, eri kouluissa samojen arvosanojen kriteerit eriytyvät liikaa.

Asia ei ole oppilaiden oikeusturvan kannalta yhdentekevä, koska lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa vaikuttaa vahvasti lukiovalintoihin. Heikoimmilla arvosanoilla lukiopaikkaa ei saa välttämättä lainkaan, kun taas korkeimmilla arvosanoilla oppilaalla on valinnanvaraa monien hyvämaineisten lukioiden välillä. Liian helpolla saadut korkeat arvosanat tarjoavat ansaitsemattoman oikotien ne saaneille.

Lukion oppimistuloksia on mitattu ylioppilaskirjoituksilla pidempään kuin Suomi on ollut olemassa itsenäisenä valtiona. Ne tarjoavat edelleen valtakunnallisesti vertailukelpoisen tavan mitata ylioppilaiden osaamista, mahdollistavat lukioiden asettamisen paremmuusjärjestykseen ja ovat myös nykyään tärkein kriteeri korkeakoulutuksen yhteishaun valinnoissa pääsykokeiden merkityksen vähennyttyä.

Lisäksi ne ohjaavat lukioiden opetussuunnitelmia valtakunnallisesti ja varmistavat, mitä vähintään ylioppilaskokelaiden tulisi lukion päätteeksi osata. Ei ole vaikeaa päätellä, että ylioppilaskirjoitusten poistaminen lukioista johtaisi mielivaltaan ja katastrofiin korkeakouluvalintojen kannalta, ellei pääsykokeiden merkitystä samalla nostettaisi radikaalisti.

Mikko Nummelin

diplomi-insinööri