TIEDOTE, julkaisuvapaa heti
SDP Espoo: Joukkoliikenteen tulee olla kaikkien espoolaisten peruspalvelu – HSL:n rahoitusmalli ajaa kuitenkin järjestelmän ahtaalle
Espoon kaupungin konserni- ja tilajaosto lausui 31.8. kokouksessaan kantansa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029. Vaikka taloutta onkin saatu tasapainotettua koronavuosien romahduksen jälkeen, tulevaisuuden näkymät haastavat HSL:n taloutta.
”HSL on tällä hetkellä puun ja kuoren välissä. Sekä hintojen korotukset että palvelutason leikkaukset heikentävät joukkoliikenteen houkuttelevuutta, mikä haastaisi paitsi taloutta olisi ristiriidassa Espoon kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Meille on tärkeää puolustaa kattavaa joukkoliikennettä koko kaupungin alueella”, toteaa kansanedustaja ja jaoston jäsen Helena Marttila (sd.).
HSL:n taloudellisten haasteiden taustalla on erityisesti niin sanottu infrakorvausjärjestelmä, jonka tavoitteena on tasata joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia jäsenkuntien välillä. Käytännössä tämä kuitenkin aiheuttaa yhä suurempia paineita HSL:n talouteen, sillä tämänhetkisen korvausmallin mukaisesti kustannukset jyvitetään osaksi HSL:n kustannusrakennetta.
Lipputulojen kasvu on ollut maltillista, mutta infrakustannusten kehitys voimakasta: vuonna 2010 infrakorvaukset olivat alle 60 miljoonaa euroa, viime vuonna jo 236 miljoonaa euroa ja vuonna 2035 niiden arvioidaan nousevan 311 miljoonaan euroon.
”Infrakorvausjärjestelmä uhkaa nykyisellä kehityssuunnallaan murentaa HSL:n toimintaedellytykset. Kustannukset kasvavat niin nopeasti, että vaikka lippujen hintoja korotettaisiin vuosittain ja palvelutarjontaa leikattaisiin miljoonilla, ei kuntien tavoittelemaa kuntaosuuksien tasoa saavutettaisi”, Marttila sanoo.
Marttilan mukaan SDP:lle on tärkeää varmistaa, ettei kuntaosuuksien alentamistavoitetta kiristetä kohtuuttomaksi. Tämä näkyisi suoraan kuntalaisten arjessa palveluiden heikkenemisenä. Marttilan esityksestä Espoon lausuntoon lisättiin kirjaus, että kuntien tavoitetaso kuntaosuuksien laskemiseksi ei saa johtaa palvelutason laskuun Espoossa.
HSL:n hallituksen jäsen Maria Rajala (sd.) korostaa, että HSL ei yksin voi ratkaista rahoituksen ongelmia, vaan avain on omistajakuntien päätöksenteossa.
”Jos HSL:n toimintaedellytykset halutaan turvata ja lippujen hinnat pitää kohtuullisina, on infrakorvausjärjestelmän uudistaminen välttämätöntä. Päätösvalta asiassa on kuitenkin omistajakunnilla. Vaikka Espoon lausunto viime syksynä osaltaan vauhdittikin keskusteluja uudistamistarpeesta, ei päätöksiä ole vielä tehty. Infrakorvausjärjestelmä on sinänsä tarpeellinen tasaamaan kuntien investointikustannuksia, mutta sen rahoitus tulisi kytkeä irti HSL:n toimintabudjetista. Infrassa ei ole kyse pelkästään joukkoliikenteen parantamisesta, vaan myös kaupunkien omasta kehityksestä”, Rajala sanoo.
Lippujen hinnannousu on monille asukkaille todellinen huolenaihe, mutta samalla päätöksenteossa on huolehdittava koko joukkoliikennejärjestelmän kestävästä rahoituksesta. Tärkeintä olisi löytää kompromissi, joka turvaa HSL:n toimintaedellytykset, mutta ei siirrä koko kustannusten nousua käyttäjien niskaan.
”Olisi helppoa esittää ratkaisuksi luopumista lippujen hinnankorotuksista ja jättää kertomatta, miten järjestelmän puuttuva rahoitus ja palvelut silloin turvattaisiin. Sellainen ei kuitenkaan ole kestävää eikä vastuullista politiikkaa. Palveluita on jo tehostettu ja kannattamatonta liikennettä karsittu muun muassa Pohjois-Espoosta. Seuraavat leikkaukset pitäisi tehdä sitten niille kannattaville ja paljon käytetyille linjoille myös eteläisessä Espoossa”, Rajala pohtii.
HSL:n hallitus käsittelee kuntien lausuntoja syksyllä ja valmistelee näiden pohjalta esityksen marraskuun yhtymäkokoukselle.
”Ei voi olla niin, että espoolaiset kantavat kohtuuttoman suuren vastuun HSL:n hankalasta taloustilanteesta palvelutason leikkausten muodossa. Halusimme siksi Espoossa lausua siten, että HSL:n hallituksen jäsenet voivat punnita kaikkia käytettävissä olevia vaihtoehtoja”, Marttila summaa kokouksen antia.
Lisätietoja:
Helena Marttila
Maria Rajala
Jaa tämä artikkeli