Tiedote: julkaisuvapaa heti
HSL:n hallituksen pöydällä on aina syksyisin päätös lippujen hinnoittelusta seuraavalle vuodelle. Kuten aiempinakin vuosina, päätöksenteko oli vaikea tänäkin vuonna. Lipunhintojen nostaminen ei houkuttele matkustajia julkisen liikenteen pariin ja yhä useammalle lippujen hinnat ovat jo nyt kipurajalla. Julkisen liikenteen käyttäjämäärät ovat jääneet selvästi jälkeen siitä, mitä HSL:n strategiseksi tavoitteeksi on asetettu vuoteen 2025 mennessä. Ensi vuoteen päättyvä strategiakausi on ollut tavoitteiltaan monilta osin epäonnistunut; tavoitteita asetettaessa ei osattu ennakoida korona-ajan pitkäaikaisia vaikutuksia liikkumistapojen muutoksiin, eikä tavoitteita tulla saavuttamaan julkisen liikenteen käytön huomattavan laskun vuoksi.
Palautuminen koronaa edeltäviin kasvuvuosiin ei ole sujunut toivotulla tavalla, vaikka muissa verrokkikaupungeissa matkustajamäärät ovat olleet nousussa ja jopa ylittäneet aiemmat ennätykset. Lisähaastetta ovat tuoneet liikenneväylien kunnostustyöt sekä alati kasvavat infrakorvaukset, joiden muuttamisesta ei olla päästy yksimielisyyteen omistajakuntien kesken, vaikka ongelma on tunnistettu myös kunnissa. Tähän päälle matkustajamäärien väheneminen tuottaa taloudellisia haasteita järjestelmälle, jonka tulot perustuvat lipputuloihin ja omistajakuntien maksamiin kuntaosuuksiin. Ideaalitilanteessa vaakakupit olisivat tasan, mutta toistaiseksi olemme kaukana siitä.
Lippujen hintoja ei tässä tilanteessa tulisi korottaa ja ilman pääministeri Orpon johtaman hallituksen päättämää julkisen liikenteen arvonlisäverokannan nostamista kymmenestä neljääntoista prosenttiin tämä olisi voinut olla realistinen vaihtoehto ensi vuodelle. Korotetun arvonlisäveron kattaminen olisi vaatinut laskennallisesti vain kuuden prosentin hinnan korotuksen, kun laskelmissa huomioidaan myös korotuksen vaikutukset pienentyvinä matkustajamäärinä ja lipputuloina.
Mikäli lippujen hintoja ei korotettaisi lainkaan alv:n noustessa, vaihtoehtona olisi joko karsia julkisen liikenteen palveluja vielä nykyistäkin rankemmalla kädellä tai saada kunnat maksamaan kustannusten nousu suuremman kuntaosuuden muodossa. Useiden kuntien viesti on, ettei lisärahoitusta ole saatavilla, mutta joukossa on myös kuntia, jotka olivat valmiita hyväksymään maltillisemman hinnankorotuksen ja kuntaosuuden kasvun.
Lippujen hintojen korotus harmittaa. Ja varsinkin harmittaa se, että korotus olisi voinut olla maltillisempi, jos asiasta ei olisi tehty poliittista arvovaltakysymystä. Poliittinen peli kuntavaalien kynnyksellä ajoi järkiperusteluiden yli. Nyt tämän pelin hinnan maksavat HSL:n palveluiden käyttäjät.
Kirjoittajat ovat HSL:n hallituksen jäseniä:
Jaana Ylitalo, SDP, Helsinki (puh. 050 588 1170)
Maria Rajala, SDP, Espoo (puh. 040 154 8585)
Jaa tämä artikkeli