Johanna Värmälä
kaupunginvaltuutettu

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen valitsimme pöytäkirjan tarkastajat. Tänään vuorossa olivat keskustan ja kokoomuksen tarkastajat. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston varajäsenen sekä teknisen lautakunnan varajäsenen valitsimme vihreistä, koska oli kyse heidän paikoistansa.  

Valtuusto merkitsi tiedoksi vuoden 2024 toisen osavuosikatsauksen, Espoon kaupungin konserniraportin ja PKS-omistajaohjausraportin tammi-kesäkuu 2024, vuoden 2023 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset, vuoden 2024 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät ja Taloudellisesti kestävä Espoo –ohjelman väliraportin.

Ennen keskustelua kuulimme, että Espoo kasvaa edelleen. Asukasmäärän kasvu on noin 6800 asukasta tämän vuoden osalta. Erityisesti lasten ja nuorten määrä lisääntyy. Kuulimme myös, että Espoon tilikauden tulos on jäämässä ennätyksellisen alhaiseksi. Lisäksi Espoo on jäämässä verotuloennusteesta. Valitettavasti työttömyyden kasvu jatkuu ja avointen työpaikkojen määrä on romahtanut. Taantumasta huolimatta uusia asuntoja valmistuu paljon. Myös Espoon investoinnit etenevät. Investointeja tehdään lainarahalla.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila korosti puheenvuorossaan työllisyyspalvelujen parantamista. Erityisiä huolta liittyy nuorisotyöttömyyteen ja avoimien työpaikkojen määrään. Paikat ovat vähentyneet. Hän myös muistutti Espoon vastuusta hyte-toiminnassa. Vielä on epäselvää, miten hyte-työn poliittinen ohjaus tullaan järjestämään. Hän myös toivoi, että Espoo tarjoaisi tiloja järjestöjen käyttöön.   

Johanna Värmälä edellytti, että kasvun ja oppimisen lautakunnan on toimittava vuokratyövoiman vähentämiseksi. Sillä on saavutettu säästöjä ainakin läntisellä Uudellamaalla. Miksi niin ei tapahtuisi myös Espoossa?

Valtuusto päätti Espoon koulujen ja päiväkotien yhteistoiminnallisen vuokrahankkeen määrärahamuutoksesta. Espoon koulujen ja päiväkotien yhteistoiminnallisen vuokrahankkeen investoinnin määrärahoja korotettiin 70 milj. eurosta 74,2 milj. euroon (alv 0 %, hintataso 5.2024).

Hannele Kerola käytti asiaan liittyvän puheenvuoron, jossa hän ilmaisi huolen siitä, että hankkeiden hinta on nousemassa aikaisemmin sovitusta. Hänen mukaansa on outoa, että hintojen nousua ei perustella kunnolla. Lisäksi hän peräänkuulutti kustannustehokkuutta. Hän kysyi, olisiko kaupungin työ ollut sittenkin edullisempaa? 

Valtuuston listalla oli 17.1.2024 päivätyn ja 5.6.2024 muutetun Vanha Lillhemtintie – Gamla Lillhemtvägen asemakaavan muutos (piirustusnumero 7493, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue 330602). Asemakaavaa puolustavien perusteena oli mm. se, että nykyisellään ajomatka on pidentynyt. Myös Opinmäen koulun läheisyyden turvallisuus huolestutti. Aaltonen huomautti, että autojen määrässä ei tulisi tapahtumaan mitään merkittävää vähentymistä kaavan avulla.

Valtuustoryhmämme jäsen, kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen esitti asian hylkäämistä. Vihreät kannattivat Aaltosen esitystä. Aaltonen perusteli esitystänsä johdonmukaisuudella ja reiluudella. Lisäksi hän korosti, että tien avaamiselle ei ole tarvetta, ei edes liikenneselvitysten mukaan. Sen avaaminen aiheuttaisi myös turvallisuusriskejä ja ainakin miljoonan euron kulut. Vihreät mainitsivat, että summa voi olla jopa 1,5 miljoonaa euroa. Valtuutettumme Aulikki Pentikäinen muistutti siltojen ja katujen korjausvelasta, jota kaupungilla on. Onko ajomatkan lyhentyminen noin minuutilla tärkeämpää kuin tuon korjausvelan hoitaminen? Aaltosen hylkäysesitystä ei hyväksytty äänestyksen myötä. Valtuustoryhmästämme moni jätti eriävän mielipiteen valtuuston päätökseen.

Hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöavustuksien myöntämisestä espoolaisille eläkeläis- ja seniorijärjestöille käsiteltiin Värmälän ym. valtuustokysymyksen myötä. Valtuustokysymyksessä tuotiin esiin huoli hyvinvointia ja terveyttä edistävien järjestöavustusten jakamisesta, niistä tiedottamisesta sekä yhdenvertaisuudesta eri järjestöjen kesken.

Vastauksessa kerrottiin, kuinka järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi kaupunginjohtaja jakoi omalla päätöksellään avustuksia espoolaisille seniori- ja eläkeläisjärjestöille huhtikuussa 2024. Avustuksen jaon kriteereinä käytettiin aiemmin toimineen kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan vahvistamia soteavustusten kriteereitä. Kaupunginjohtajan tekemän päätöksen sisältö noudattaa myös Espoo-tarinan linjauksia. Linjaukset ovat muiden kaupungin jakamien avustusten periaatteiden mukaisia. 

Espoon eläkeläis- ja seniorijärjestöjen vuoden 2024 avustushausta tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. Lisäksi avustushaun aukeamisesta tiedotettiin suoraan järjestöille Vanhusneuvoston kautta. Verkkosivuilta löytyivät tarkemmat ohjeet hakemista varten, hakulomake sekä avustus- ja arviointiperiaatteet. 

Hallintosäännön mukaisesti mahdollisista avustusperiaatteista päättää kaupunginhallitus. Espoon kaupungin uudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestöavustusten periaatteet ovat elokuussa 2024 kaupunginhallituksen käsittelyssä. Kaupunginhallituksen avustusperiaatteita koskevan päätöksen jälkeen kaupunginjohtaja päättää avustusten jakamisen aloittamisesta sekä järjestöille jaettavasta avustusmäärästä syksyn 2024 aikana.

Kunta ja hyvinvointialue tekevät myös tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämiseksi. Tämän yhteistyön tavoitteena on varmistaa erilaisten järjestöjen toimintaedellytykset muuttuneessa toimintaympäristössä. Avustusten avulla pyritään tukemaan kolmannen sektorin toimintaa ja vahvistamaan paikallisyhteisöjen resursseja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kunnan ja hyvinvointialueen jakamilla avustuksilla tuetaan tulevaisuudessa entistä vahvemmin kuntalaisten ja asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta vahvistavaa toimintaa.

Värmälä käytti asiasta puheenvuoron, ja kiitti kaupunginjohtajaa. Hän piti hyvänä, että muutkin järjestöt huomioidaan avustuksien jakamisessa vielä tänä vuonna.

Käsittelyssä olleessa kokouspalkkioiden oikeudenmukaisempaan jakamiseen liittyvässä valtuustoaloitteessa esitettiin, että varsinaisen valtuutetun tai muun luottamustoimen hoitajan poistuessa kesken kokouksen paikalta ja varajäsenen tullessa hänen tilalleen molemmille ei makseta kokonaista kokouspalkkiota, vaan puolet koko palkkiosta. Valtuustoaloitteen mukaan nykyinen käytäntö, jossa molemmille maksetaan täysi palkkio, voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia eikä vastaa aina oikeudenmukaisuuden periaatteita.

Perinteisesti kaupunginhallituksen asettama paikkajakotoimikunta on käsitellyt ennen uuden valtuuston toimikauden alkua hallintosäännön luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntöä ja antanut suosituksensa siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista. Valtuustoaloite viedään ensi keväänä paikkajakotoimikunnan arvioitavaksi.

Valtuustoaloitteessa avohakkuiden ja voimakkaiden metsänhoitotoimien estämiseksi Keskuspuistossa esitettiin, että kaupunki selvittää keinot estää avohakkuut ja voimakkaat metsänhoitotoimet Keskuspuiston alueella ja tuo ne viipymättä päätettäväksi, jotta Keskuspuiston metsäalueet voidaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina virkistyskäyttö huomioiden.

Aloitevastauksessa todettiin, että suositeltava keino on maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen toimenpiderajoituksen asettaminen/säilyttäminen laadittavana olevan Espoon yleiskaava 2060:n kaavamääräyksissä. Yleiskaavassa voidaan osoittaa pienialaisia alueita (esimerkiksi luo-merkinnällä), joilla metsän käsittelyä rajoitetaan suojelumääräyksellä. Rajoitusten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia.

Valtuustoaloite mahdollisuudesta perustaa biodiversiteettipuisto esitettiin, että Espoo selvittää mahdollisuudet biodiversiteettipuiston perustamiseen ja etsii sille soveltuvia luontokohteita. Vastauksen mukaan Ottamalla luonnon monimuotoisuus huomioon laajasti osana perustyötä saadaan suurempi vaikuttavuus kuin kohdentamalla resurssit yksittäiseen kohteeseen. Turun Skanssin kaltaisen biodiversiteettipuiston perustaminen ja ylläpito olisi iso ja pitkäaikainen prosessi, joka vaatisi erillisen projektiorganisaation ja rahoituksen. Kaupungin suunnittelu-, toteutus- ja ylläpitoresursseja on tarkoituksenmukaista kohdentaa käynnissä olevan Luontoviisas Espoo -työn toteutukseen. Sen yhteydessä seurataan myös muualla toteutettuja esimerkkejä ja sovelletaan niistä saatuja oppeja Espooseen.

Valtuustoaloitteessa eri liikennemuotojen hyötyjen huomioimisesta esitettiin, että Valtuustoaloitteessa on toivottu, että eri kulkumuotoja arvioitaisiin myös niiden tuottaman hyödyn suhteessa. Aloitteen keskeinen sisältö on, että henkilöautojen tuottamaa hyötyä tulisi tarkastella enemmän. Aloitteessa on myös todettu, että jokainen meistä arvioi omaa ajankäyttöä ja liikkumistarpeita omista lähtökohdistaan ja tämän vuoksi eri liikennemuotojen hyötyjä on arvioitava käyttäjän näkökulmasta.

Tämän aloitteen vastauksessa todettiin, että henkilöautoilulla on toki hyötyjä yksilön kannalta. Kuitenkin liikennejärjestelmä kytkeytyy todella vahvana kokonaisuutena sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävien kaupunkien että kestävän yhteiskunnan rakentumiseen. Tällöin tarkastelukehikko ei voi olla vain yksilön suppeassa aikahyödyssä, vaan vaikutuksia tulee tutkia ja tunnistaa huomattavasti laajemmin. Henkilöautoilun nettohyödyt ovat siis negatiiviset sekä yksilölle itselleen, hänen läheisilleen, kaupunkiseuduille ja koko globaalille yhteiskunnalle. Onneksi myös Espoo onkin sitoutunut vahvasti olemaan edelläkävijä kestävänä kaupungin rakentamisessa, joka on terveellinen, turvallinen ja saavutettava kaikille YK:n kestävän kehityksen yleisohjelman periaatteiden mukaisesti. Ja tässäkin asiassa, kuten kaikessa edistämistyössä kaikki lähtee yksilön asenteiden muuttamisesta. Tämä on hidasta, mutta äärimmäisen kannattavaa.

Kokouksessa jätettiin myös aloitteita ja valtuustokysymyksiä. Valtuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Juri Aaltonen ym. esittivät aloitteessa, että rantaraitin turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannettaisiin. Sitä varten tarvittaisiin tietoja Rantaraitista (käyttäjämäärä ym.), vaaratilanteista sekä turvallisuutta parantavista toimenpiteistä ja keinoista.