Espoon kaupunginvaltuusto kokoontui torstaina 4.12. käsittelemään vuoden 2026 talousarviota. Puolueiden väliset neuvottelut talousarviosta käytiin edeltävästi marraskuussa ja neuvottelusopu saatiin aikaan laajalla enemmistöllä vain perussuomalaisten jättäydyttyä sovun ulkopuolelle.

Normaalisti valtuusto kokoontuu maanantaisin noin kerran kuussa, mutta talousarviota käsitellään omassa erillisessä kokouksessaan. Tässä kokouksessa siis ainoana päätösasiana oli ensi vuoden budjetin hyväksyminen.

Valtuustossa käytettiin runsaasti puheenvuoroja

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Helena Marttila korosti ryhmäpuheenvuorossa, että lapsiin ja nuoriin kohdentuvat panostukset näkyvät Espoo-tarinan (Espoon strategia) hengessä myös ensi vuoden budjetissa. Vaikka leikkauspaineet ovat kovia, lapsilta ja nuorilta ei haluttu leikata. Marttila totesi, että tämä tulee olemaan jatkossakin haaste, sillä noin 80 prosenttia kaupungin budjetista menee kasvun ja oppimisen toimialalle.

Markku Sistonen, joka toimii myös kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajana toi esiin seniorirannekkeen merkityksen ikäihmisille. Demarit ovat puolustaneet senioriranneketta vahvasti vuodesta toiseen. Lisäksi Sistonen mainitsi Espoon rahastojen tuottojen käytön. Kahden viime vuoden aikana rahastot ovat tuottaneet merkittävästi yli odotusten, mutta silti monet ryhmät ovat valmiita ennemmin leikkaamaan palveluista kuin käyttämään rahastojen tuottoja, vaikka valtuuston päätöksen mukaisesti rahastojen tuoton käyttöä voidaan arvioida.

”Espoo-tarinassa luvataan huolehtia luonnosta, myös merialueista, saaristosta ja sisävesistöistä”, Hannele Kerola totesi oman puheenvuoronsa alussa. Hän korosti, että Espoossa on upea merenranta, saaristo, 74 järveä ja lukuisia lampia, jotka pitää ehdottomasti säilyttää puhtaina ja vapaina myös seuraaville sukupolville. Kerola muistutti konkreettisten esimerkkien kautta, että vaikka kaupungin määrärahat ovat rajalliset, lähivesiä voidaan suojella ja kunnostaa myös useiden eri toimijoiden hyvällä yhteistyöllä.

Ella Immonen teki kokouksessa toivomuksen sukupuolitietoiseen budjetointiin liittyen. Hän painotti, että useimmilla päätöksillä on sukupuolittuneita vaikutuksia ja siksi tämä olisi tärkeää huomioida päätöksenteossa. Tällä hetkellä Espoon kaupunki toteuttaa sukupuolitietoista budjetointia vain muutamissa kohteissa ja lähinnä kulttuurin toimialalla. Immonen esitti toiveessaan, että Espoon kaupunki etenee määrätietoisesti kohti sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönottoa jokaisella toimialalla.

Lisäpanostukset kasvun ja oppimisen toimialalle saivat kiitosta Helena Tiitiseltä. Hän kiitteli erityisesti kirjausta opiskeluhuollon kehittämistarpeiden kartoittamisesta yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Nykytilanteessa resurssit ja keinot toimia vaikeasti oireilevien lasten kohdalla ovat riittämättömät, mikä johtaa siihen, että opettajat väsyvät ja muut oppilaat häiriintyvät. Tiitinen mainitsi myös aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvän pöytäkirjanmerkinnän, jonka mukaisesti työntekijöiden osaaminen varmistetaan lasten tarpeita vastaavaksi.

Taru Salovaara korosti omassa puheenvuorossaan segregaation ehkäisemiseen liittyviä toimia. Äärimmillään segregaatio johtaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen, mutta toisin kuin joskus väitetään, se ei vain tapahdu, vaan haitallisia kehityskulkuja voidaan myös ehkäistä. Hän painotti, että esimerkiksi budjettisovun mukaiset lisäykset nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön ovat tässä keskeisessä roolissa. Kaikista tärkeintä olisi kuitenkin, että jokainen voisi kiinnittyä itselleen mielekkääseen yhteisöön, ja olla osa myös espoolaista yhteisöä.

Kokouksessa jätettiin myös kaksi valtuustokysymystä, joista molemmista vastasi Johanna Värmälä. Valtuustokysymys järjestöjen toimitiloista ja kaupungin tuesta järjestöille sekä valtuustokysymys työllisyyspalveluissa toteutettavasta yhteistyöstä ja toiminnan kehittämisestä etenevät seuraavaksi kaupunginhallitukselle vastattavaksi.

Vuoden viimeinen kokous edessä

Perussuomalaiset teki oman vastaesityksensä kaupungin budjettiin vuodelle 2026. Niinpä asiasta äänestettiin. Kaupunginhallituksen pohjaesitys sai 71 ääntä ja perussuomalaisten vastaesitys 4 ääntä. Täten kaupunginhallituksen pohjaesitys hyväksyttiin ensi vuoden budjetiksi.

Syyskauden aiemmissa kokouksissa on ollut paikalla useita varavaltuutettuja. Tällä kertaa varavaltuutetuista paikalla oli Annika Rölli-Sällinen (Maria Guzeninan tilalla).

Seuraava ja samalla vuoden viimeinen valtuuston kokous on jo ensi viikon maanantaina 8.12. Silloin jatkamme budjettikokousta siltä osin, että äänestämme talousarvioon tehdyistä toivomuksista.

Jos et vielä tiennyt, kaikkia valtuuston kokouksia voi seurata suorana Youtubessa. Ja jos oikein kovasti joululomalla on aikaa, löytyvät sieltä myös aiempien kokousten tallenteet.

Taru Salovaara

kaupunginvaltuutettu

Yhteisöllinen Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja