Valtuusto 19.8.2024

Juri Aaltonen
kaupunginhallituksen jäsen, valtuutettu

Kesä ohi. Valtuuston palasi arkeen. Käsittelyssä oli mm.

§10 Asemakaavan muutos Otaniemessä (Valovirrankuja)

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Keilarantaan uusi korkea toimistorakennus. Täydennysrakentaminen sijoittuu erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueelle metro- ja ratikka-aseman viereen. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 18 000 k- m². Muutos hyväksyttiin yksimielisesti.

§11 Asemakaavamuutos Westendissä (Keilalahdenkaarre)

Suunniteltu toimistorakennus sijoittuu Keilalahdentien ja Kehä I:n Länsiväylään yhdistävien ramppien väliin. Uutta toimistokorttelia varten Keilalahdentietä on tarpeen siirtää siten, että rakennukselle on riittävästi tilaa. Rakennus koostuu kahdesta Keilaniemen mittakaavassa matalasta 10-12- ja 12-14-kerroksisesta tornista.

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 20 300 k-m2.

Kaavamuutos hyväksyttiin yksimielisesti.

Valtuuston käsittelyssä oli päätösasioiden lisäksi useita vastauksia valtuustokysymyksiin. Valtuustokysymyksen esittäminen on valtuutetun oikeus. Jos valtuutettu tekee valtuuston kokouksessa kannatetun kysymyksen, valmistelevat virkamiehet vastauksen. Kaupunginhallitus hyväksyy tai muuttaa vastausta ja antaa sen sitten valtuustolle. Valtuustokysymys tuo esille poliittisia asioita ja mahdollistaa valtuuston kokouksessa teemasta käytävän keskustelun.

Ohessa tiivistystä saaduista vastauksista:

§12 Valtuustokysymys TE-palveluiden siirtymisestä kunnille

Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen (TE-palvelut) järjestämisvastuu siirretään valtiolta kunnille 1.1.2025 alkaen. TE24-uudistuksen tavoitteena on tuoda työvoimapalvelut osaksi kunnan elinvoimatyötä sekä tuottaa tehokkaampia ja saavutettavampia työvoimapalveluja.

Valtuutettu Hannele Kerola (sd) korosti puheenvuorossaan johtamisen merkitystä tehtävien siirrossa. Espoolla on nyt hyvä mahdollisuus kehittää vaikuttavia työllisyyspalveluja, sanoi Kerola. Viimeisen viiden vuoden aikana Espoo on maksanut pitkäaikaistyöttömyyden sakkomaksuja valtiolle 150meuroa. Sakkomaksut on saatava laskuun, jatkoi Kerola.

Espoossa on vielä paljon tekemistä työllisyyspalvelujen parantamisessa, sanoi Johanna Värmälä (sd). Ei tehdä työllisyysrahojen uudistuksesta Sote kakkosta, jatkoi Värmälä. Työttömät pitää saada työllistymään, tämä säästää rahaa. Autetaan aidosti espoolaisia työllistymään, lopetteli Värmälä.

§13 Valtuustokysymys nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi

Nuorten työttömien määrä kääntyi kasvuun vuoden 2023 syksyllä. Espoossa, Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla nuorten työttömien määrä kasvoi suunnilleen saman verran, n. 20 prosenttia. Vantaalla nuoria työttömiä oli 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaiden työttömien osuus saman ikäisestä työvoimasta) oli huhtikuun 2024 lopussa Espoossa 9 %, Helsingissä 8,9 %, Vantaalla 12,2 %, Tampereella 12,7 %, Oulussa 16,4 % ja Turussa 11,1 %. Nuorten työllisyyden tilanne on valtakunnallisesta haastava ja Espoon luvut noudattelevat verrokkikuntien tilanteita.

Keskustelussa nousi esille mm. Espoon työllistymistä tukeva nuorten kesän työllistymisseteli.

§14 Valtuustokysymys hulevesien hoidosta Espoossa

Kaupungin kasvaessa ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä hulevesiongelmia voi tulla lisää. Vastauksessa kaupunginhallitus, jonka jäsen olen, linjasi, että rakennusvalvonnassa yhdenmukaistetaan tulkintaa ja ohjeistusta siten, että eri puolilla Espoota hulevesien viivytysjärjestelmiä koskevat vaatimukset ovat yhdenmukaiset ja johtavat viivytysjärjestelmien tarkoituksenmukaiseen toimintaan hulevesien asianmukaiseksi käsittelemiseksi.

§15 Valtuustokysymys kuningaskalastajan talvehtimisalueiden turvaamisesta Espoossa

Kuningaskalastaja on Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu (CR) lintulaji, joka on säädetty luonnonsuojelulain asetuksella erityisesti suojeltavaksi eliölajiksi. Mediassa olleen tiedon mukaan Soukassa sijaitsevaa kuningaskalastajan tunnettua, monivuotista talvehtimispuroa on siistitty tavalla, joka heikentää lajin talvehtimismahdollisuuksia ja mahdollisesti tuhoaa ne kokonaan.

Vastauksesta ilmeni, että kaupunki ei ollut tietoinen kuningaskalastajasta kunnostaessaan puroa. Uudistaminen ei kuitenkaan aiheuttanut ainakaan merkittävää vahinkoa lintulajin talvehtimisolosuhteille.  

§16 Valtuustokysymys pienpanimoiden toimintaedellytysten parantamisesta

Pienpanimot nähdään kaupungin elinvoimaa edistävänä yritystoimintana ja kaupunkikulttuuria rikastavana ilmiönä. Kaupungin tavoitteena on, että mahdollisimman moni pienpanimo voisi toimia nyt ja tulevaisuudessa Espoossa. Siten kaupunki haluaa olla mahdollistamassa pienpanimoille soveltuvia toimintaympäristöjä nyt ja jatkossakin yhteistyössä pienpanimojen ja toimitilojen omistajien kanssa.

§17 Valtuustoaloite ojitettujen soiden palauttamisesta kosteikoiksi tai vesialueiksi

Espoo laatii vuoden 2024 loppuun mennessä tiekartan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi kasvavassa kaupungissa. Tiekartan laatimiseksi on perustettu Luontoviisas Espoo -projekti, jonka työpaketissa 4 on selvitetty kohteita, jotka Espoossa hyötyisivät ennallistamistoimenpiteistä. Kohteet ovat metsiä, virtavesiä ja soita.

§18 Valtuustoaloite maastopyöräilyreittien kartoittamisesta ja mahdollisesta lisäämisestä ja keskuspuiston opastaulujen uusimisesta Espoossa

Espoossa on kaksi merkittyä maastopyöräreittiä. EKP4,2 on keskuspuiston alueelle sijoittuva reitti, jota on pyritty pitämään myös talviajettavassa kunnossa. Toinen n. 2,5 km mittainen rakennettu ja opastettu reitti on Oittaan ulkoilualueella. Uudenmaan Virkistysaluealueyhdistys (UUVI) on ottanut vastuun Reitti2000 kehittämisestä, jossa tavoitteena on saada yhtenäinen maastopyöräreitti Luontokeskus Haltiasta Oittaalle asti. Reitin suunnittelu ja toteutus tapahtuu UUVIn ohjauksessa.

Maastopyöräilyn suosion kasvu ja sen tuomat terveyshyödyt ovat merkittäviä tekijöitä, jotka puoltavat reittien kehittämistä ja lisäämistä.

Koko valtuuston esityslista liitteineen löytyy https://bit.ly/46U6Pu6

Kuvassa valtuutettu Värmälä (sd) pitämässä kokouksessa puheenvuoroa. Valtuutettu Kerola (sd) oli toinen ryhmästämme puheenvuoron pitänyt.