Valtuusto 21.10.2024

Hannele Kerola
kaupunginvaltuutettu

Kokouksen aluksi vietettiin hiljainen hetki valtuutettu Liisa Kivekkään muistoksi ja valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen puhui kauniisti Liisan toiminnasta Espoon politiikassa.

Valtuuston listalla tärkein asia oli Espoon uuden kaupunginjohtajan valinta. Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin ministeri Kai Mykkänen, joka aloittaa virassaan 1.2.2015. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Mervi Heinaro ja Erkki Eerola saivat 1 äänen, Mervi Katainen 16 ääntä, Tuula Antola 25 ääntä ja Kai Mykkänen 32 ääntä. Toisella kierroksella Antola sai 31 ääntä ja Mykkänen 44 ääntä.

Paljon keskustelua herätti päätös vuoden 2025 tulovero- ja kiinteistöveroprosentista sekä vuosien 2025–2027 taloussuunnitelman kehyksestä.

Lain mukaan seuraavan vuoden veroprosentit on pakko ilmoittaa 17.11. mennessä verohallinnolle. Veroprosenteista on siten päätettävä ennen kuin tiedetään seuraavan vuoden menoja. Kaupunginjohtajan esitys oli, että veroprosentit pidetään ennallaan (tulovero 5,3 %, kiinteistövero: maapohja 1,3 % vakituinen asunto 0,41 % ja rakentamaton rakennuspaikka 4,43 %). Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta puolue esittivät tuloveroprosentin nostamista 5,6 %:iin, koska investointeihin ja palveluihin tarvitaan lisää rahaa.

Espoolla menee nyt poikkeuksellisen huonosti ja vuoden 2024 tulos on jäämässä ennätysalhaiseksi. Budjettiin verrattuna tuloja on tullut vähemmän (verotulot -15 milj., maanmyyntitulot -36 milj.), menoja enemmän (+ 14 milj.) ja tulos on yli 50 milj. euroa alle budjetoidun. Kasvun ja opetuksen toimialalle tarvitaan 7 miljoonaa lisää rahaa, jotta nykytaso voidaan säilyttää. Verotuksen kiristämiselle olisi siten perusteita.

Mutta, vaikka varakkaalla Espoon kaupungilla menee nyt huonosti, monella kuntalaisella menee vielä huonommin. Työttömyys on lisääntynyt, hinnat nousevat ja korot ovat edelleen korkealla. Tämän vuoksi demarit päättivät etukäteen, että nyt ei ole aika kiristää kuntalaisten verotusta.

Demareista saman suuntaisen puheenvuoron käyttivät Helena Marttila, Johanna Värmälä ja Hannele Kerola. Marttila toi esille, että tänä aikana, kun kaikki kallistuu ja ajat ovat epävarmat, kunnan on kannateltava asukkaita ja huolehdittava erityisesti lasten ja nuorten pärjäämisestä. Espoossa on tarkasteltava myös rahastojen ja länsiradan tarpeellisuutta. Värmälä kantoi huolta päiväkotien ja opetuksen määrärahojen riittävyydestä ja nosti myös tarpeen rahastojen tuottojen käyttämiseen. Kerola esitti päiväkotien ja koulujen investointien rahoittamista rahaston tuotoilla, jolloin varsinaiseen toimintaan jää enemmän rahaa.

Tässä lyhyt kertaus Espoon suurimmasta rahastosta: Se perustettiin vuonna 2006, kun kaupunki myi loputkin Espoon Sähkö Oy:n osakkeista. Rahastossa on nyt rahaa yli 700 miljoonaa euroa ja tuottoja on vuodesta 2006 lähtien (inflaatio huomioon ottaen) kertynyt selvästi yli 200 miljoonaa. Niistä on kuitenkin käytetty vain 30 miljoonaa. Vuosina 2022 ja 2023 tuotot siirrettiin kokonaan pääomaan, vaikka esim. vuonna 2023 tuottaja kertyi 58 milj. Näin tehtiin, vaikka rahaston sääntöjen mukaan tuotot pitäisi käyttää investointeihin ja maanhankintaan. Vuonna 2024 tuottoja on kertymässä 24 milj., mutta niistä esitetään käytettäväksi vain 15 milj. Sen sijaan uuttaa lainaa otettaisiin 181 milj. vuosina 2025–2027.

Valtuuston listalla oli myös Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen, mutta esittelyn jälkeen asia jätettiin pöydälle. Vuonna 1983 valmistunut uimahalli on tullut elinkaarensa päähän ja allastilaa on liian vähän. Alun perin halli piti peruskorjata ja laajentaa, mutta suunnitelma muutettiin uudishankkeeksi. Uusiempien väestöennusteiden mukaan Espoonlahden suuralueen väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2031 mennessä noin 20 000 asukkaalla ja vuoteen 2050 mennessä 40 000 asukkaalla. Halliin on tulossa myös pieni ulkoallas ja syvä monitoimiallas, mutta ei hyppyallasta. Hankeen kustannusarvio on 35,3 milj., mutta jos hankkeeseen sisällytettäisiin lisäksi kansainvälisen tason hyppyallashalli ja vesijuoksumahdollisuus, kustannukset nousivat 45,9 milj. euroon. Hallin pitäisi olla valmis vuonna 2029.

Espoon keskuksessa sijaitsevan Sunan koulun peruskorjaus ja laajennushanke tuotiin valtuuston käsittelyyn, koska hankkeen kustannukset ovat nousseet 15 miljoonasta (investointiohjemassa varattu 15,8 milj.) 22 miljoonaan, mikä ylittää investointiohjelman määrä­rahan n. 6,2 milj. eurolla. Hankkeen pitäisi valmistua elokuussa 2026.  

Kokouksen lopuksi käsiteltiin paljon aloitteita. Juri Aaltosen aloite koski Tyttöjen talon toiminnan turvaamista ja käytti asiasta vahvan puheenvuoron: Kun Suomen hallitus leikkaa järjestöjen avustuksia, Espoon ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on arvioitava järjestöjen toimintamahdollisuudet ja tarvittaessa paikattava omilla avustuksilla valtion leikkauksia.