Kokousterveiset Espoon valtuustosta 23.2. / Mikko Lievonen

Espoon kaupunginvaltuuston kokouksessa 23.2. käsiteltiin muun muassa poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tavoitteita, vuoden 2025 tilinpäätöksen ennakkotietoja sekä joukko valtuustokysymyksiä ja -aloitteita.

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat

Espoossa toimii tällä valtuustokaudella neljä poikkihallinnollista kehitysohjelmaa. Valtuusto hyväksyi ohjelmaryhmien tavoitteet. Sosialidemokraateista Taru Salovaara esitteli Yhteisöllinen Espoo -ohjelmaa, jossa hän toimii puheenjohtajana. Ohjelma tavoittelee osallisuuden vahvistumista, asuinalueiden segregaation vähentämistä sekä lähikoulujen vetovoiman kasvua.

Tapahtumien Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Pauliina Sistonen esitteli kehitysohjelman tavoitteet. Ohjelma tukee tapahtumakulttuurin kehittymistä, tapahtuma- ja yritystilojen syntyä sekä sujuvia liikkumisratkaisuja. Tapahtumalippu lisää Espoon houkuttelevuutta tapahtumakaupunkina.

Keskustelu ohjelmaryhmien tavoitteista oli vilkasta, erityisesti sen jälkeen, kun perussuomalaisten valtuutetut käyttivät useita puheenvuoroja maahanmuuttovastaisen agendansa esittelemiseen. Monet valtuutetut vastustivat perussuomalaisten esittämiä näkemyksiä, jotka sotivat perusarvoja ja yhdenvertaisuutta vastaan. Sosialidemokraateista keskusteluun osallistuivat Mikko Lievonen, Helena Tiitinen, Habiba Ali ja Markku Sistonen. Markku Sistonen puhui myös Tapahtumien Espoo -ohjelmaan liittyen Vermon tulevaisuudesta ja maksuttoman joukkoliikenteen tarjoamisesta Espoossa järjestettäviin tapahtumiin.

Tilinpäätös 2025

Vuoden 2025 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan Espoo teki 111 miljoonan euron positiivisen tuloksen. Nopeasti kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa on kuitenkin jatkuva tarve investoinneille, jonka takia kaupungin keräämät verot ja muut tulot eivät riitä täysin kattamaan menoja.

Keskustelussa käsiteltiin Espoon tavoitteiden toteutumista. Hannele Kerola puhui koulukiusaamisesta, vaatien, että valtuustolle tarjotaan parempaa tietoa kiusaamisen vastaisten toimien vaikuttavuudesta. Lievonen pani merkille, että Espoon tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi epäonnistuivat, jonka takia on entistä tärkeämpää, että päiväkotien ja koulujen määrärahoista ei leikata.

Salovaara otti puheessaan kantaa nuorisotyöttömyyteen sekä siihen, että toimeentulotukiuudistus tuo tuhansia uusia vajaatyökykyisiä henkilöitä työllisyyspalveluiden piiriin. Juri Aaltonen kritisoi Espoon Asuntojen vuodesta toiseen toistuvaa kyvyttömyyttä rakentaa suunnitelmien mukaista määrää kohtuuhintaisia asuntoja. Johanna Värmälä muistutti valtuustoa siitä, että lainsäädäntö velvoittaa Espoota ennaltaehkäisevään työhön, esimerkiksi lastensuojelussa.

Kysymyksiä ja aloitteita

Kokouksessa käsiteltiin yhdeksän valtuustokysymystä tai -aloitetta. Ensimmäisenä käsiteltiin varavaltuutettu Petra Mannehin jättämä kysymys hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisestä. Manneh painotti puheenvuorossaan vastuiden selkeyttämistä kaupungin ja hyvinvointialueen välillä, lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamista yhteistyöllä sekä järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän työn tukemista. Terhi Valkeapää kommentoi valtuuston saamaa vastausta, painottaen, että aktiivinen yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä olisi kustannustehokkuutta lisäävä tekijä. Värmälä totesi, että Espoon ja hyvinvointialueen yhteistyössä tulisi huomioida mm. huumeongelma, joukkoliikenneyhteydet terveyspalveluihin sekä järjestöyhteistyö. Tiitinen kiinnitti huomiota koulujen tärkeään mutta epäselväksi jääneeseen rooliin hyvinvoinnin edistämisessä ja totesi, että yhteisöllisyys syntyy parhaiten yhteisessä tekemisessä, esimerkiksi harrastuksissa.

Valtuusto palautti Värmälän tekemän järjestöjä koskevan kysymyksen vastauksen uudelleen valmisteluun, Kerolan ja muiden kannattamana. Värmälä totesi, että vaikka raha näyttää ohjaavan kaupungin toimintaa eniten, on hyvä, että Espoo tunnistaa järjestöjen keskeisen roolin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Värmälä oli huolissaan, että eläkeläisyhdistyksissä ei ole tietoja kokoontumistiloista kuin tältä vuodelta ja osalla vain kevääseen asti.

Valtuusto käsitteli myös Värmälän tekemää työllisyyspalveluiden yhteistyötä koskevaa valtuustokysymystä. Värmälä kannusti hyödyntämään Uudenmaan liiton osaamista mm. siksi, että Espoo maksaa vuosittain Uudenmaan liitolle 1,3 miljoonaa euroa. Liitolla on osaamista erityisesti EU-rahoituksien hakemisessa.

Kokouksessa käsiteltiin vastaus Kerolan jättämään valtuustokysymykseen Nuuksion Laihalammen myrkytyksestä. Puheenvuorossaan Kerola kertasi tapahtumien kulkua sekä kritisoi voimakkaasti kaupungin puutteellista tiedottamista, joka oli johtanut jopa epäiltyihin terveyshaittoihin alueella. Kerola peräänkuulutti parempaa tiedottamista ja paikallisten asukkaiden ja yhdistysten osallistamista.

Muut asiat

Valtuusto hyväksyi vähäisen keskustelun saattelemana Laurinlahden koulun ja päiväkodin hankesuunnitelman, HSL:n perussopimuksen muuttamisen, omavelkaisen takauksen myöntämisen Espoon Asuntojen peruskorjaustarpeita varten sekä Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman.

Valtuusto valitsi Sdp:n Helena Tommolan Liikunta- ja hyvinvointilautakunnan varajäsenen paikalle. Tommola korvaa tehtävässä Piia Pulkkisen, joka menehtyi vuodenvaihteessa pitkäaikaiseen sairauteen. Espoon sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää surunvalittelunsa Piia Pulkkisen omaisille ja läheisille.

Kokousterveiset kirjoitti valtuutettu Mikko Lievonen